Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaiden vastaukset
Kysymykset:
1. Kerro suhteestasi vammaisuuteen.
2. Mitkä vammaisia koskevat asiat vaativat mielestäsi eniten korjauksia ja miksi?
3. Mitä esteettömyys merkitsee sinulle ja miten rakentaisit kansanedustajana esteettömämpä Suomea?
4. Missä tilassa vammaisten työ- ja koulutusasiat mielestäsi ovat ja mitä niille tulisi tehdä?
5. Kuinka haluat edistää vammaisten oikeutta perustaa perhe ja adoptoida lapsia?
***
2 Tuija Brax
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/tuija.brax
1. Suhde vammaisuuteen on sama kuin suhde ihmisyyteen. Ei meistä kukaan ole toista kummoisempi eikä yksin meistä pärjää kukaan.
2. Suurin huoleni on yhdenvertaisuuslain uudistaminen ja sen myötä YK:n vammaissopimuksen ratifioiminen. Yksi esimerkki, joihin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, on vammaisiin kohdistuva väkivalta. Vammaisuus altistaa uhkailun ja hyväksikäytön uhriksi joutumiselle. Ihmisoikeusselonteossa mainitaan, että vammainen nainen voi elää avuntarpeensa vuoksi riippuvuussuhteessa häntä väkivaltaisesti kohtelevaan henkilöön. Tutkittua tietoa vammaisten naisten väkivallan kokemuksista on kuitenkin vain vähän.
3. Esteettömyys on perusvaade siinä missä puhdas ilmakin. Juuri nyt ajankohtaista on taistella yhdenvertaisuuslakiin kunnollinen esteettömyyttä edistävä mukauttamisvelvoite.
4. Vammaisten ihmisten työ- ja koulutusasioissa on vielä parantamisen varaa. Ihmisoikeusselonteossakin on linjattu ensisijaiseksi tavoitteeksi, että vammaiset osallistuvat työhön. Hyvä toimenpide oli ammatillisen erityisopetuksen opiskelijamäärän lisääminen. Vammaisten riski syrjäytyä työelämästä ja joutua työkyvyttömyyseläkkeelle on kuitenkin edelleen suuri. Työllistymisen esteinä ovat mm. koulutuksen puute, työnantajien ennakkoluulot ja työelämän jäykät pelisäännöt. Myös tukitoimia tulisi olla entistä enemmän.
5. Vammaisten henkilöiden oman tahdon, valinnanvapauden ja yksilöllisyyden kunnioittamisen täytyy olla vammaispolitiikan ytimessä. Osa oman elämän valinnoista liittyy mm. perheen perustamiseen ja vanhemmuuteen. Vammaisten ihmisten mahdollisuuksia näiden valintojen tekemiseen on edistettävä mm. mahdollistamalla yksilöllisiä asumisratkaisuja.
***
7 Ana María Gutiérrez Sorainen
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/ana.sorainen
1. Hoidin kuusi kuukautta reumaista, vammautunutta anoppiani.
2. Virastoissa asioimiseen kaivataan parannuksia. Nyt jossain kunnissa tarvitaan lääkäritodistuksia milloin minkäkin asian hoitamiseen, ja se viivästyttää päätöksiä. Yhden luukun malli olisi parasta. Sillä tavalla vammaiset ja hoitajat eivät joutuisi byrokratian armoille.
3. Esteettömyys merkitsee ihmisille eri asioita. Omakotitalossa asuvalle vammaiselle asia voi hoitua apuvälineillä ja ne ovat hyvin saatavissa. Kaupungeissa ja eri paikoissa asioimisessa voi tulla ongelmia. Mielestäni suurin esteettömyyspulma on talvella huonosti auratut kadut. Haja-asustusalueilla asuville se taksipalvelu on erittäin tärkeä. Palveluseteleiden käyttöön tarvitaan maalaisjärkeä.
4. En valitettavasti ole asiantuntija tässä asiassa. Kuuntelisin tai lukisin mielelläni lisää tietoa asiasta. Järki sanoo, että mitä paremmin koulutettu vammaishoitoalan henkilökunta on, sen parempi vammaisten palvelun pitäisi olla. Viittomakielen tulkkauksen ammattilaisten saatavuus on varmistettava.
5. Mielestäni jokainen ihminen, joka pystyy rakastamaan lasta ja pitämään huolta hänestä, on vanhemmuuteen oikeutettu. Moni vammainen on osoittanut olevansa hyvä vanhempi. Rakkaus on tärkeintä. Valitettavasti moni on vammainen sydämestään, eikä pysty rakastamaan.
***
8 Erja Hakkarainen
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/erja.hakkarainen
1. Tuttava- ja ystäväpiiriini kuuluu vammaisia henkilöitä, jotka ovat vammautuneet esimerkiksi sairauden myötä ja jotka eivät tule toimeen muun muassa ilman apuvälineitä normaalissa elämässään. Siinä missä puhutaan luonnon monimuotoisuudesta ja sen turvaamisesta voimme puhua sosiaalisesta monimuotoisuudesta ja sen arvostamisesta niin, että kaikilla olisi mahdollisuudet toteuttaa ja käyttää kykyjään ja osaamistaan ilman yhteiskunnan tuomia rajoitteita. Kaikkien on saatava mahdollisuus.
2. Yleisesti ottaen suuri ongelma on asenteet. Kun ilmapiiri tulee vammaismyönteisemmäksi, epäkohdat lähtevät kehittymään parempaan suuntaan. Tällä hetkellä mielestäni vammaisten työllistyminen vaatii paljon korjauksia, asenteiden vuoksi vammaisten palkkaaminen töihin kangertelee paljon. Toinen suuri epäkohta koskee vammaisten asumista. Kehitysvammaisten asumismuotoja olisi kehitettävä tuntuvasti. Suunta kyllä on laitosasumisen lakkauttamisesta kodinomaisempiin asumismuotoihin, mutta vaarana on, että syntyy vain uusia asuntokeskuksia ja kampuksia, jotka todellisuudessa heikentävät vammaisen omaa toimintakykyä ja joissa yksilölliset ratkaisut eivät toteudu.
3. Esteettömyys mahdollistaa yhdenvertaisuutta. Esteettömiä ympäristöjä on alettu suunnitella ja rakentaa entistä enemmän ja esteettömyys onneksi huomioidaankin nykyään paremmin kuin aikaisemmin. Siitä huolimatta esteettömässä rakentamisessa riittää vielä kehitettävää. Kansanedustajana vaatisin parannuksia kommunikaation osalta muun muassa erilaisissa tilaisuuksissa, viittomakielen tulkkien käyttöä kattavammin ja näkövammaistenkin osalta tiedon saannin helpottamista.
4. Työasioissa erityisesti asenteissa työhön palkkaamisen osalta on kohentamista. Koulutuspuolella on niin ikään kehittämistä ihan fyysisten koulutustilojen käytössä. Oppilaitoksissa voisi olla esteettömyydestä vastaavia henkilöitä, joiden avulla ja joiden kautta vammaiset voisivat saada apua opiskelun arjen järjestelyissä.
5. Vammaiset nähdään liikaa yhtenäisenä ryhmänä, vammaisetkin ovat yksilöitä ja on epäoikeudenmukaista esimerkiksi evätä oikeus päästä adoptioneuvontaan ja adoptoida lapsi pelkästään vammaisuuden takia, kuten on tapahtunut. Vammaisten oikeutta perustaa perhe voi edistää esimerkiksi niin, että adoptioneuvonnan tueksi laaditaan tarkempi ohjeistus adoptiolain soveltamiseksi siten, etteivät syrjivät asenteet pääse määrittämään soveltuvuutta vanhemmiksi.
***
10 Inka Hopsu
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/inka.hopsu
1. Lähipiirissäni on ollut pienestä pitäen useita vammaisia ja heidän kasvuaan ja ikääntymistään on tullut seurattua läheltä.
Opiskeluaikoina työskentelin myös osa-aikaisena henkilökohtaisena avustajana liikuntavammaiselle naiselle. Opiskelin erityispedagogiikkaa kahden vuoden ajan Virossa ja työskentelin siellä useissa erityiskouluissa ja lastenkodissa jossa oli useita kehitysvammaisia lapsia, maan tuon aikaisen tavan mukaan.
Myös Suomessa olen työskennellyt erityisopettajana erityiskoulussa niin ala- kuin yläkoulun puolella. Yhdeksännen luokan opinto-ohjaajana näin, kuinka hankalaa edes työharjoittelupaikkojen löytäminen saati työllistyminen oppilaille oli. Alakoululaisia opettaessa näki taas usein perheiden voimavarojen riittämättömyyden ja väsymyksen, mutta myös sen valtavan halun tukea oman lapsen koulunkäyntiä.
Yhdenvertaisuus on vaalikampanjani tärkein teema.
2. Toimeentulo on monella syntymästään asti vammaisella (esim. kehitysvammaiset) ihmisellä vain kansaneläkkeen varassa, koska työeläkettä ei ole ehtinyt kertyä. Ihminen on “tuomittu” elinikäiseen köyhyyteen, mikä taas vaikeuttaa hänen osallistumistaan esim. harrastuksiin ja muuhunkin toimintaan yhteiskunnassamme.
3. Mahdollisuus liikkua on tasa-arvoa ja ihmisen oikeus. Liikkumisen rajoittuminen saattaa johtaa yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Se rajaa mahdollisuuksia osallistua elämän eri osa-alueisiin. Esteettömyyteen ja kuljetuspalveluihin on siis satsattava ja olemassa olevakin ohjeistus on otettava tosissaan ja valvottava sen toteutumista.
4. Koulutuspaikkoja esim.. peruskoulun päättäville kehitysvammaisille on liian vähän. Kehitysvammaisen ihmisen kypsyminen aikuisuuteen vie kauemmin kuin muilla. Kaikille tulisi taata jatko-opiskelupaikka, jossa tuettaisiin aikuiseksi kasvamista ammatti-opintojen ohella. Ammattikoulutuksen jälkeen tarvittaisiin taloudellista tukea työpaikalle, joka palkkaa vajaa-kuntoisen ihmisen töihin, jotta ihminen pääsisi hyödyntämään saamaansa koulutusta ja osallistumaan tasa-arvoisena työelämään.
5. Perhe muodostaa useimmiten elämän tärkeimmät ihmissuhteet. Myös vammaisella tulee olla oikeus perheeseen. Perustuslaissa todetaan, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuus koskee myös oikeutta perhe-elämän ja muuhun yksityiselämän suojaan. YK:n vammaisia henkilöitä koskeva yleissopimus tähtää myös laaja-alaisesti vammaisten henkilöiden syrjimättömyyteen ja yhdenvertaiseen kohteluun – myös perhe- ja yksityiselämän alueella. Adoptiokäytännöissäkään ei tulisi olla syrjiviä piirteitä, vaan adoptiomahdollisuudet tulisi tutkia yksilöllisesti.
***
13 Timo Juurikkala
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/timo.juurikkala
1. Olen työskennellyt kehitysvammaisten päivähuoltolassa, tosin kauan sitten.
2. Työllistyminen; välityömarkkinoita on kehitettävä ja myös joustavia työnteon muotoja on mahdollistettava. Sosiaalisten yritysten lainsäädäntöä kehitettävä. Kuntoutusmahdollisuuksia parannettava. Perusturvaa vahvistettava.
3. Esteettömyydestä täytyy jatkossakin huolehtia, kadut, julkiset tilat, rakentaminen. Erityistä huomiota tiedotuksen esteettömyyteen, ml selkokieli.
4. Täytyy taata tasaveroiset mahdollisuudet opiskeluun, mikä vaatii erityistä tukea ja joustavia järjestelyjä.
5. Tähän liittyviä ongelmia en tunne.
***
16 Johanna Karimäki
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/johanna.karimaki
1. Isoäitini oli vammaisen lapsensa omaishoitaja. Näin läheltä, kuinka raskasta se oli hauraalle vanhukselle ja kuinka rakas hoidettava oli. Olen ajanut erityisesti omaishoitajien aseman parantamista, vammaisten aseman parantamista työmarkkinoilla sekä YK:n vammaisten oikeuksien julistuksen ratifiointia.
2. Oikeus vapaaseen asuinpaikan valintaan on toteutettava aidosti. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on ratifioitava välittömästi. Se on tärkeä ihmisoikeuskysymys. Jokaisella on oikeus asua missä haluaa, harrastaa, tehdä työtä, opiskella, käyttää kulttuuripalveluja ja saada apua arjesta selviytymiseen.
3. Esteettömyys on keskeinen tasa-arvokysymys. Esteettömyys on huomioitava kaikessa kaupunkisuunnittelussa ja korjausrakentamisessa. Kuntiin tarvitaan esteettömyysasiamiehet.
4. Työnantajia tulee kannustaa palkkaamaan vammaisia, se on rikkaus koko työyhteisölle. Koulutus on taattava siten, että koulutuspaikat ovat esteettömiä ja että opiskelijalle taataan avustaja. Näissä asioissa on paljon parannettavaa.
5. Haluan selvittää, mitä esteitä on adoptoinnin tiellä ja miten niitä voisi poistaa.
***
20 Kaisa Leka
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/kaisa.leka
1. Minulla on synnynnäinen epämuodostuma, jonka takia molemmat jalkani amputoitiin vuonna 2002. Olen siis elänyt koko elämäni vammaisena, mutta vasta 2000-luvun alussa “löysin” toiset vammaiset ja vertaistuen avulla opin hyväksymään oman rajallisuuteni. Tulin mukaan politiikkaan vuonna 2004 ja olen kaupunginvaltuuston jäsenenä työskennellyt erityisesti ennaltaehkäisevien hyvinvointipalvelujen puolesta.
Lapsena olisin tahtonut olla normaali, nyt tunnen vammaisuuden olevan yksi niistä tekijöistä, joiden takia minä olen juuri minä. Kokemukseni tekevät minusta uniikin, tervejalkaisena en olisi sama ihminen.
2. Työllisyys, apuvälineet ja asenteet.
Sopivan työpaikan löytymisellä on valtava merkitys ihmiselle: se vaikuttaa omanarvontuntoon, tulotasoon ja terveydenhuoltoon. (Työllisyydestä lisää kohdassa 4.)
Laadukkaat apuvälineet ovat itsenäisen elämän edellytys, ja niistä ei kenenkään pitäisi joutua taistelemaan kotikunnan viranhaltijoiden kanssa. Kaikilla kansalaisilla on oltava yhtäläinen oikeus parhaisiin mahdollisiin apuvälineisiin, ja siksi niiden kustantamisvastuu on siirrettävä pois kunnista erikoisterveydenhoitoon.
Asenteet ovat kuitenkin ehkä suurin ongelma, niin kauan kuin vammaisiin suhtaudutaan säälien, peläten ja ihmetellen, myös palvelut yskivät. Olen itse aina näyttänyt vammani avoimesti, koska haluan viestittää ympäristölleni, että siinä ei ole mitään hävettävää. Pyrin myös eteenpäin poliittisella urallani, koska on erityisen tärkeää, että vammaiset ja muutkin vähemmistöt ovat itse mukana osallistumassa päätöksentekoon.
3. Esteettömyys on suurten ihmisjoukkojen etu, jota yleisesti kuitenkin pidetään vain marginaalisen ryhmän palveluna. Aidosti esteetön kaupunkisuunnittelu ilman jyrkkiä ramppeja ja lumikasoja mahdollistaisi vammaisille vapaamman liikkumisen mutta samalla myös esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuville julkisen liikenteen suosimisen yksityisautoilun sijasta.
Tarvitaan kunnianhimoinen valtakunnallinen esteettömyysohjelma, joka sitoo julkista rakentamista ja saneerausta. Suomessa on esteettömän suunnittelun asiantuntemusta, mutta sitä ei hyödynnetä.
4. Hiljattain ilmestyneen tutkimuksen mukaan Suomessa on 70 000 työhaluista työtöntä vammaista ja kansainvälisessä vertailussa maamme pärjää huonosti vammaisten työllistäjänä.
Työnantajien ennakkoluulojen murtamiseen tarvitaan keppiä ja porkkanaa: kiintiöitä ja palkkatukea. Samoin kun kunnissa on opittu löytämään lautakuntiin vähintään 40 % päteviä ja pystyviä naisia, julkisella sektorilla voidaan oppia palkkaamaan töihin sopiva prosenttimäärä päteviä ja pystyviä vammaisia.
Lisäksi työkeskuksissa työskentelevien kehitysvammaisten on saatava päivän työstä kohtuullinen korvaus, joka ehdottomana miniminä kattaa matka- ja ruokakulut.
5. Kannatan sukupuolineutraalia avioliittolakia ja tasa-arvoista adoptio-oikeutta kaikille kansalaisille. Tässä yhteydessä on minusta luontevaa puhua myös vammaisten oikeudesta perheeseen ja vanhemmuuteen. Modernissa yhteiskunnassa ei ole enää vain yhtä oikeaa perheen mallia, ja tämän asian viestittämiseen viranomaisille, koulujen ja päiväkotien henkilökunnalle sekä terveydenhuollon ammattilaisille tarvitaan laaja politiikkaohjelma.
***
26 Paula Nordström
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/paula.nordstrom
1. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Kaikkia tulee kohdella yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.
2. Vammainen ei voi vapaasti valita haluamaansa asuntoa mm. siksi, etteivät kaikki asunnot ole esteettömiä tai kulkeminen asuntoon ja sieltä pois ei ole esteetöntä. Kaiken rakentamisen olisi mielestäni oltava esteetöntä.
3. Esteettömyys tarkoittaa kynnyksettömyyttä tai luiskia, leveitä ovia, t-silmukoita, selkeitä värieroja mm. rapuissa. Viittomakielen ja puheen tulkkeja.
4. Opetustilat ja opetus itsessään ei läheskään aina ole esteetöntä. Vammainen ei tällä hetkellä voi valita vapaasti haluamaansa koulutuspaikkaa esim. esteettömyyden tai välimatkan (kulkemisongelmat) takia.
5. Adoption edellytyksiä on arvioitava kokonaisuutena. Adoptiota hakevan henkilön vammaisuus on vain yksi arvioitava asia muiden hakijan elämäntilanteeseen liittyvien asioiden joukossa.
***
30 Marko Reinikainen
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/marko.reinikainen
1. Minulla ei ole läheistä suhdetta vammaisuuteen, muuten kuin ystäväpiirin kautta.
2. Vammaisten asiat ovat ylipäätään huonosti integroituneita suomalaiseen yhteiskuntaan. Olen asunut Ruotsissa pitkään, ja vaikka sielläkin oli paljon korjattavaa, olivat vammaisten tarpeet kuitenkin eri tavalla esillä sekä arjessa että tapahtumien, tilojen ym suunnittelussa.
3. Viittaan edelliseen kohtaan. Esteetön ympäristö ei tunnu olevan läsnä edes periaatteellisena tavoitteena yhteiskunnassamme yleisesti ottaen. Oma perspektiivini tällä hetkellä on pienestä kaupungista (Raasepori).
4. Olen ollut koko ammattiurani yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen palveluksessa. Harvoin, jos milloinkaan, olen huomannut että Suomessa huomioitaisiin erityisesti vammaisten asiat. Käytännön tasolla esteettömän ympäristön tarkempi huomiointi niin tilasuunnittelussa kuin ruohonjuuritasolla yksittäisten oppiaineiden ja kurssien tasolla pitää olla tavoitteena.
5. Vammaisilla pitää olla nämä oikeudet siinä missä kenellä tahansa meistä. Uskoakseni tässäkin asiassa puhumme ensisijassa asenteista; käytännön tasolla puhumme mm asumisen ym palvelujen suunnittelusta.
***
31 Kaisa Saarikorpi
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/kaisa.saarikorpi
1.
- Kehitysvammaisten elämään olen tutustunut paljonkin. Sisarenpoikani on vakavasti kehitysvammainen. Nuorena olin joka kesä kehitysvammaisten leirillä ohjaajana ja vedin talvisin kehitysvammaisille kerhoa.
- Olen elämäni aikana ollut tekemisissä useiden eri tavalla vammaisten ihmisten kanssa. Vammaisuus ja sen tuomat ongelmat ovat minulle tuttu asia.
2.
- Tavoitteena täytyy olla vammaisen ihmisen itsenäinen elämä. Vammaisilla henkilöillä täytyy olla oikeus yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen.
- Yhdenvertaisuus toteutuu siten, että vammaisten ihmisten oikeudet tiedostetaan ja tunnustetaan kaikilla elämänalueilla. Vammaisten ihmisten täytyy voida olla mukana heitä koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
- Esteettömyys liikkumisessa ja monissa toiminnoissa.
3. Jotta vammaisen ihmisen yhdenvertaisuus ja itsenäisyys toteutuvat, on ympäristöä muokattava mahdollisimman esteettömäksi. Esteet voivat olla fyysisiä, sosiaalisia, asenteellisia tai kommunikaatioon liittyviä. Esteettömän ympäristön rakentamisella tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja näin ehkäistään ennalta monien ongelmien syntyä.
Joukkoliikenteen esteettömyys parantaa vammaisten ihmisten osallisuus- ja liikkumismahdollisuutta ja siten edistää vammaisten itsenäistä elämää.
4.
- Vammaisten mahdollisuuksia joustavaan työssä käyntiin pitää lisätä. Jokaisen täytyy voida osallistua oman työkykynsä mukaan. Työnteon täytyy olla taloudellisesti kannattavaa.
Koulutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen. Kehitetään koulutusta liikkumis-, kommunikaatio- ja asenne-esteettömäksi.
Vammaisille on taattava yhdenvertaiset ammatillisen ja korkeakouluasteisen kouluttautumisen mahdollisuudet.
5.
- Vammaisilla täytyy olla samat oikeudet kuin muillakin perustaa perhe ja adoptoida lapsia.
***
33 Reija-Riikka Stenbäck
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/reija-riikka.stenback
1. Vammaisuus on ihmisen ominaisuus, joko synnyinnäinen, onnettomuuden tai sairauden kautta saatu. Vammaisuutta on monenlaista ja vammaiset yhtä heterogeeninen joukko kuin kaikki muutkin, eli en oikeastaan osaa vastata kysymykseen.
2. Ensimmäisenä mieleen tulee työllistyminen. Erilaiset tukikeinot, kuten työaikajärjestelyt, työnohjaus, jne. ja ennen kaikkea yleinen asennemuutos mahdollistaisi entistä useamman vammaisen työllistymisen. Yhteiskunnan kannalta on typerää pitää työkykyisiä ja –haluisia ihmisiä kotona ja lisäksi se kasvattaisi yleistä käsitystä vammaisten arvosta tasa-arvoisina yhteiskunnan jäseninä. Työnteon mahdollistaminen kasvattaa myös yksilön itsetuntoa ja omanarvontuntoa.
Kotikunnan ei pitäisi vaikuttaa vammaisen saamien apuvälineiden, kotiavun, jne. tasoon tai vaihtoehtoihin, vaan palveluiden tason pitäisi olla sama kaikkialla. Tätä perustelen tasa-arvolla palveluiden saatavuuden, sekä etenkin tiedonkulun helpottumisella.
Omaishoitajien aseman kohentaminen. Kunnon palkka ja etenkin riittävät lomat. Ei tarvinne edes perustella.
3. Kolmen lapsen äitinä tulee esteettömyydestä ensimmäisenä mieleen lastenvaunujen kanssa liikkuminen. Maailma on täynnä rappuja, joita on usein todella hankala kiertää. Rampit ja hissit on usein piilotettu usean mutkan taakse, eli niiden löytämiseksi joutuu kyselemään ja pähkäilemään, sekä ravaamaan pitkiä matkoja. Mikäli ne edes löytyvät. Tässä tarvitaan rakennussuunnitteluun ja –valvontaan uutta otetta, mutta eniten auttaisi, jos liikuntarajoitteiset otettaisiin kaikessa suunnittelussa automaattisesti huomioon.
Esteettömyys tarkoitta mielestäni myös henkisten esteiden, eli ennakkoluulojen, vähättelyn ja enemmän tai vähemmän aktiivisen unohtamisen poistumista. Tarkoitan tällä esimerkiksi jarruja koulutuksen ja työllistymisen mahdollistamisessa, mutta myös muussa yleisessä kohtaamisessa. Tähän voi tietenkin vaikuttaa mm. lainsäädännöllä, mutta eniten asiaa auttaisi varmasti julkinen ja avoin keskustelu. Tuntuu, että vammaiset mielletään liian usein vain ylimääräisenä kulueränä, täysin yleistäen ja yksilön ajatuksiin tai tarpeisiin sen enempää perehtymättä. Näinhän ei tietenkään ole.
4. Heikossa. Peruskoulu on pääosin hyvin järjestetty, tosin maalla koulumatkat voivat kasvaa hurjan pitkiksi. Toisen asteen koulutustakin on. Olen jo aiemmin asiasta kirjoittanut työllistymisestä.
Omassa koulussani (Helsingin yliopisto) olen nähnyt vain kaksi jollain tunnistettavalla tavalla vammaiseksi luokiteltavaa opiskelijaa. Haluja ja kykyjä olisi varmasti paljon enemmän, mutta kovin on opiskelu meidän ”normaalien” seassa haasteellista. Edes Viikin uusissa rakennuksissa ei liikuntarajoitteisia ole otettu kunnolla huomioon ja esimerkiksi näkö- tai kuulovaikeudet vaikeuttaisivat opiskelua hurjasti. Opetuksen kehittäminen palvelisi tässä kaikkia opiskelijoita. Tässä on paljon työsarkaa kaikilla kouluasteilla.
5. Tähän on todella vaikea vastata, koska yleissana ”vammainen” käsittään niin moninaisen ihmisjoukon. Silloin lainsäädännön ja etenkin käytäntöjen on myös oltava joustavia ja enemmän yksittäisien perheiden mukaan taipuvia. Tasa-arvoinen adoptio-oikeus pitäisi olla aina lähtökohtana.
Keinoina voisi olla esim. panostuksen lisääminen ennakoivaan neuvonta- ja tukitoimiin. Perheen tilanteen ja mahdollisen tukitarpeen kartoitusta jo ennen lapsen tuloa on tehostettava. Ongelmat on otettava haasteena, asioihin tietysti realistisesti suhtautuen.
***
35 Jani Toivola
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/jani.toivola
1.Huomaan vammaisuuden aiheuttavan itsessäni tiettyä arkuutta ja pelkoa tarttua aiheeseen.Tuntemattomuus synnyttää pelon että teen vihrheitä tai sanon jollain tavalla väärin tai ajattelemattomasti.Uskon että tämä pelko ja epävarmuus värittää monia vähemmistö kysymyksiä.Asioita ei uskalleta tuoda vapautuneesti esille ja kesksustella.Olen määrätietoisesti pyrkinyt eroon omista peloistani tutustumalla vammaisiin.Olen myös tehnyt muutaman tilaisuuden puitteissa yhteistyötä invaliidiliiton kanssa ja tätä kautta kohdannut omia pelkojani.Tuttavani joutui muutama vuosi sitten onnettomuuden seurauksena pyörätuoliin ja sen kautta olen yhä enemmän näitä kysysmyksiä ja kaikkien tasa-arvoa pohtinut.Ohi katsominen ei ole koskaan ratkaisu eikä miltään asialta tulisi sulkea silmiään.Ihminen tarvitsee ihmistä ja tietoisuus rakentaa siltoja ihmisten välille.
2.Haluan edistää vammaisten työllistymis mahdollisuuksia.Vaatii valistustyötä ja avoimuutta jotta pääsemme ennakkoluuloista eroon.Tarvitsemme myös lisää joustavuutta työelämään.Suomalaiset työmarkkinat tarvitsevat lisää moniarvoisuutta ja osaamista.Kaikki eivät fyysisten tai henkisten rajoitteiden vuoksi pysty tekemään täyttä työviikkoa, mutta sen ei tulisi olla este työllistymiselle.Osa-aikatyö järjestelyillä sekä etätyöllä saisimme luotoa huomattavasti lisää työpaikkoja.Työ on tärkeä osa ihmisen identiteettiä ja tapa tuntea olevansa osa yhteiskuntaa.
3.Esteettömyys minulle tarkoittaa ennen kaikkea mielen esteettömyyttä.Meillä on vielä paljon puhumattomuutta ja asioden väistelyä.Jokaisen ihmisen tulisi olla tunnustettu ja näkyvä osa yhteiskuntaa.Tarvitsemme kaikki kaltaisiamme esikuvia rohkaisemaan meitä valitsemallamme tiellä.Vasta kun ihminen kokee olevansa tunnustettu on hänellä kyky ja halu huolehtia itsestään ja ajatella myös yhteistä hyvää.Vammaisuudelle kaipaisin näkyvämpiä lähettiläitä tuomaan asialle kasvot.Tapasin muutama viikko sitten erään cp-vammisen tytön joka puhui vammaisuuden rajoittenuusta naiskuvasta.Hän koki että on tiettyjä rajoja ja asenteita että ei saisi olla naisellinen tai kiinostunut muodista.Hän suunitelee aiheesta seminaaria; “Keep your own style”.Hän on myös suunnitellut oman boxeri malliston miehille.Näitä tarinoita tarvitsemme lisää!
Estettömyys on myös julkisten tilojen, kaupunkisuunnittelun sekä julkisten liikennenvälineiden kehittämistä liikuntaesteisten tarpeet huomioon ottaen.Mielen ja ympäristön estettömyys ovat tasa-arvon perustoja.
4.Tulevaisuuden työelämässä pärjäävät yritykset joilla on huippuunsa hiottu rekrytointi järjestelmä, jonka vahvuutena on kyky työllistää erilaisia ihmisiä.Työnantajia joilla on herkkyyttä nähdä moniarvoisuus yrityksen voimavarana.Suomalainen työelämä tarvitsee kaikkien panostusta.Tarvitaan paljon lisää joustoa työaikojen pituuden sekä työn suorituspaikkojen suhteen.Meillä on parannettavaa siinä että työnantajat vammaisten kohdalla osaisivat nähdä vamman läpi ihmisen ja hänen osaamisensa.Koulutuksen ja työllistymisen saralla merkittävässä roolissa ovat jälleen esikuvat jotka rohkaisevat että koulutus ja työelämä on jokaista varten.Rajoitteista huolimatta tehtävät ovat räätälöitävissä.Itse rohkaisisin myös vammaisia yrittäjyyteen.
5.Mielestäni vammaisilla tulisi olla täysi oikeus adoptioon.Tästä seuraisi se että kaikki olisivat lähtökohtaisesti samalla viivalla.Ei ole valtion tehtävä väärällä tavalla tai asenteiden seurauksena rajoittaa ihmisten sopivuutta vanhemmiksi.Sen tehtävän hoitaa alan ammattilaiset itse adoptioprosessin aikana.Kaikilla tulisi olla samat kriteerit.Lopulta adoptiossa kuitenkin puhutaan lapsen oikeudesta vanhempiin.
