Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkaiden vastaukset
Kysymykset:
1. Kerro suhteestasi vammaisuuteen.
2. Mitkä vammaisia koskevat asiat vaativat mielestäsi eniten korjauksia ja miksi?
3. Mitä esteettömyys merkitsee sinulle ja miten rakentaisit kansanedustajana esteettömämpä Suomea?
4. Missä tilassa vammaisten työ- ja koulutusasiat mielestäsi ovat ja mitä niille tulisi tehdä?
5. Kuinka haluat edistää vammaisten oikeutta perustaa perhe ja adoptoida lapsia?
***
102 Eveliina Asikainen
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/eveliina.asikainen
1. Olen ollut eri tavoin vammaisten ihmisten kanssa tekemissä koko ikäni ja uskon osaavani ottaa heidät ihmisinä siinä kuin muutkin.
2. Eri tavoin vammaisille ihmisille eri asiat ovat varmasti tärkeitä. Yksi viime aikoina paljon esillä ollut asia ovat kuljetuspalvelut. Uskon, että kaikki vammaisryhmät toivovat niiden järjestelyihin ja parannusta. Toinen mielestäni tärkeä asia on vajaakuntoisten ja vammaisten mahdollisuus työhön. Työnantajia pitäisi ottamaan vammaisia työntekijöitä, osin kenites taloudellisella tuella mutta varmasti tarvitaan myös tukea vammaisen työntekijän työn räätälöinnissä ja asennemuokkausta työnantajapuolella.
3. Esteettömyys on ensisijaisesti mielentila. Että on yksilönä ja päättäjänä valmis siihen että kaikenlaiset ihmiset voivat osallistua ja toimia. Silloin huolehtii myös fyysisestä estettömyydestä: hisseistä, induktiosilmukoista, tulkkauksesta, riittävän suurista teksteistä, sopivista ruokavalioista tai mitä ikinä vaaditaankaan.
4. Vastasin tähän työn osalta ainakin osin kysymyksessä 2. Haluan vielä korostaa, että työhön pitäisi saada osallistua omien kykyjen mukaan.
Työtä edeltää koulutus. Osin on järkeävää järjestää vammaisten ammatillista koulutusta omissa oppilaitoksissaan, kuten nyt tehdään, mutta toisaalta haluaisin kannustaa tavallisia oppilaitoksia ottamaan lievästi vammaisia opiskelijoita tavallisiin ryhmiin, sillä pidän integraatiota kaikkien kannalta arvokkaana. Itse olen toiminut opettajana Hengitysliitto Helin nuorisotyön koulutuksessa (jota ei enää ole). Näissä ryhmissä terveet ja vammaiset nuoret opiskelivat yhdessä. Opin opettajana paljon tuosta työstä. Vammaisella ihmisellä pitäisi myös olla mahdollisuus edetä opinnoissaan vaikka tohtoriksi.
5. Vammaispolitiikan ja palvelujen lähtökohtana pitäisi olla itsenäinen elämä ja oikeus perheeseen. Erityisesti perheen perustamisen yhteydessä vammainen nuori tarvitsee varmasti paljon ohjausta ja tukea sen päättämiseen, onko äitiys tai isyys hänen asiansa. Tätä tukea tulisi olla saatavilla, samoin kuin tukea vauva- tai adoptioperheen arkeen. Tähän teemaan liittyvät tietoni ovat kuitenkin huomattavan vähäiset.
***
103 Hanna Hakko
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/hanna.hakko
1. Lähipiirissäni ei ole paljonkaan vammaisia, joten henkilökohtainen kokemukseni aiheesta on vähäinen. Olen kylläkin tutustunut vammaisiin ihmisiin mm. ollessani Elävän Kirjaston -kirjana. Siellä vammaisuus on yksi sävy erilaisten, elämää rikastuttavien erikoisuuksien joukossa. Vammaiset ovat ihmisiä siinä missä muutkin, ja heitä tulisi palvella yhteiskunnassa sen mukaisesti.
2. Liikkumisen esteettömyys on ensisijainen vaatimus muiden oikeuksien toteutumiselle. Tampereen vihreissä nuorissa, jonka puheenjohtaja tällä hetkellä olen, olemme ottaneet tämän vakavasti ja pyrimme järjestämään tilaisuutemme esteettöminä aina kun se on mahdollista.
3. Esteettömyystiedon pitäisi olla helpommin saatavilla esimerkiksi kaupunkien nettisivuilla. Esteettömyys pitäisi ymmärtää näissä tiedotuspalveluissa nykyistä laajemmin. Konkreettisesti se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että esteettömän liikkumisen lisäksi tarvitaan tietoa muista peruspalveluista, kuten esteettömistä wc-tiloista.
Uusien rakennusten rakennusmääräysten lisäksi tarvitaan tukea vanhojen rakennusten esteettömyyskorjauksiin.
4. Vapaille markkinoille työllistyminen voi olla vammaisille vaikeaa, ja toisinaan kilpailusäännökset saattavat haitata tilannetta entisestään. Kyseisten säännösten järkevyyttä pitäisi tarkastella kriittisesti. Kovin tarkkaan en tilannetta tunne, joten kuuntelisin aiheessa mielelläni vammaisten järjestöjen omia toivomuksia.
5. En tunne aihetta kovin hyvin. Ymmärtääkseni tärkeää olisi tukea vammaisia vanhempia nykyistä paremmin, jotta yhä useampi perheen perustamisessa onnistunut voisi pitää huolta lapsistaan kotonaan.
***
104 Anna-Kaisa Heinämäki
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/anna-kaisa.heinamaki
1. Olen toiminut pari vuotta vaikeasti cP-vammaisen henkilön henkilökohtaisena avustajana. Tätä aikaisemmin en ollut vammaisuuen kanssa tekemisissä. Työkokemuksen jälkeen vammaisten kohtaaminen ja heidän elämänsä ymmärtäminen on ollut luonnollisesti erilaista.
2. Turhaa byrokratiaa on varmasti liikaa. Kuntien säästöpaineet kohdistuvat helposti vammaisille osoitettuihin palveluihin. Henkilökohtaisten avustajien rekrytointi ei ole helppoa. Alan houkuttelevuutta tulisi lisätä mm. pakkakehitystä tukemalla.
3. Esteettömyys on osa rakennetun ympäristön perusasioita, jolla on yhteys turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.
4. Vammaisissa on paljon työvoimapotentiaalia, jota ei käytetä hyödyksi. Sosiaalinen yritys on yksi väylä, jota tulisi jatkossa käyttää enemmän hyödyksi vammaisten rekrytoimiseksi työelämään.
5. Toivon aktiivisempaa yleistä keskustelua siitä, että vammaisuus ei tarkoita automaattisesti estettä perheen perustamiselle. Perhe on ihmisen tärkeimpiä asioista elämässä ja se oikeus tulee suoda tasapuolisesti.
***
106 Kirsi Jokila
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/kirsi.jokila
1. Näen vammaisuuden ihmisen ominaisuutena muiden ominaisuuksien rinnalla. Meillä itse kullakin on erilaisia tarpeita eri elämäntilanteissa. Työskentelen päivähoidon perhetyöntekijänä ja törmään työssäni erilaisiin ihmisiin. Aiemmassa ammatissani ison hammaslääkäriaseman vastaanottosihteerinä palvelin myös erilailla vammautuneita asiakkaita. Mieheni työskentelee fysioterapeuttina ja hänen kauttaan saan tietoa kuntoutuksesta. Ystäväperheissämme on erilailla vammautuneita lapsia. Lapseni läheinen ystävä vammautui nuorena aikuisena liikenneonnettomuuden seurauksena.
2. Perustulo ja erilaisten maksukattojen yhdistäminen helpottaisi vammaisen ihmisen toimeentuloa. Työllistymisen esteitä tulisi raivata niin, että myös vammaisilla olisi mahdollisuus opiskella ja tehdä koulutustaan vastaavaa mielekästä työtä.
3. Esteettömyys merkitsee minulle mahdollisuutta liikkua kotoa erilaisiin palveluihin kuten kirjasto, teatteri, kaupat, pankit sekä mahdollisuutta toteuttaa itseäni. Esteettömämpää Suomen rakentaisin fyysisiä ja psyykkisiä esteitä poistamalla. Tiedon lisääntyessä myös psyykkiset esteet madaltuvat. Näkisin erittäin tärkeänä vammaisten osallistumisen mm. kuntien päätöksentekoon. Vammaisneuvostot eivät ole saaneet kunnissa sellaista asemaa asiantuntijaeliminä kuin toivoisin niillä olevan. Fyysiseen esteettömyyteen voidaan vaikuttaa kaavoituksesta aina rakentamisen ratkaisuihin saakka. Kaavoituksella voidaan mahdollistaa vammaisten asuminen sellaisissa paikoissa, joista kulkeminen esim. ilman taksia on mahdollista julkisella liikenteellä kuten matalalattia bussilla tai junalla ja näin lisätä heidän osallistumismahdollisuuksiaan ja itsenäisyyttään.
4. Mielestäni vammaisten oikeutta ja mahdollisuuksia työntekoon ja koulutukseen tulisi lisätä mm. tukemalla työnantajia, jotka mahdollistavat vammaisen työllistymisen omaan yritykseensä. Työajan joustojen kautta voitaisiin räätälöidä sopivan mittaisia työpäiviä vamman haitta-aste huomioiden.
5. Jokaisella meillä on tarve tulla rakastetuksi ja olla erityinen ja tärkeä jollekin, samoin jokainen meistä kaipaa kosketusta ja hellyyttä. Juuri eilen kuulin nuoresta n. 30-vuotiaasta naisesta joka vammautui n. 10 vuotta sitten joutuen pyörätuoliin, nyt hän pienen vauvan onnellinen äiti. Seksuaalisuus on meissä jokaisessa syntymästä asti ja myös tarve seksuaaliseen kanssakäymiseen. Vammaisia on hyvin erilaisia enkä näe mitään estettä heidän perheen perustamiselle tai adoptiolle, jos vammaisella on edellytykset hoitaa lasta.
***
109 Leo Lähde
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/leo.lahde
1.Elämänkumppanini aikamiespojalla, 28-vuotias Valtterilla,on downin syndrooma.Hän asuu kanssamme ja lähetän hänet aamuisin Hempankaaren päiväkeskukseen töihin. Kehitysvammaisten toimintakeskuksen työ on tullut tutuksi.
2.Toisaalta vammaisten oikeudet alkaen henkilökohtaisesta avustajasta, toisaalta ikääntyvien vammaisten tulevaisuus omaisten kuoltua.
3. Esteettömyyden periaate lienee teoriassa huomioitu ainakin julkisten rakennusten osalta, käytännössä ei aina toteudu
4. Peruskoulutasolla asia lienee kunnossa, mutta toisen asteen kohdalla ammatillisen koulutuksen osalta on parantamisen varaa.
5. Vammaisille oltava samat oikeudet perheen perustamiseen tasavertaisuuden nimissä. Adoptio-oikeuden osalta samat soveltuvuusedellytykset kuin muillakin aviopareilla.
***
112 Olli-Poika Parviainen
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/olli-poika.parviainen
1. Olen toiminut henkilökohtaisena avustajana ja vammaisuus on tullut minulle tutuksi jo lapsuudessani vammaisen lähisukulaiseni kautta.Koen suhteeni vammaisuuteen arkipäiväiseksi ja pragmaattiseksi.
2. Kehittäisin vammaisten itsenäisen elämän edellytyksiä ja esteettömyyttä edelleen. Esimerkiksi tarve henkilökohtaisille avustajille on käsittääkseni edelleen selvästi käytössä olevia avustajaresursseja suurempi. Myös vammaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itse omia asioitaan koskevaan päätöksentekoon tulisi kehittää edelleen.
3. Toisin esteettömyysvaatimukset nykyistä voimakkaammin niin uudis-, kuin korjausrakentamiseenkin. Kehittäisin myös tietoyhteiskuntaa nykyistä esteettömämmäksi. Kansanedustaja voi vaikuttaa näistä erityisesti jälkimmäiseen vaatimalla valtion verkkopalveluilta nykyistä parempaa esteetöntä laatua, mutta eduskunnan kautta voi ohjata myös kuntien päätöksentekoa. Vihreät tavoitteet, kuten joukkoliikenteen edistäminen ja lähipalvelujen turvaaminen edistävät osaltaan myös esteettömyyttä.
4. Käsittääkseni näissä on edetty parempaan suuntaan viime vuosina, mutta esimerkiksi joustavampaa työllistymistä ja erilaisia osa-aikatyön malleja tulisi edelleen kehittää. Ylipäätänsä työelämän olisi tultava vastaan siten, että vammaisten elämän edellytykset olisivat mahdollisimman lähellä kenen tahansa muunkin tilannetta. En innostu erityiskouluista sillä vammaisuuden kohtaaminen auttaa ei-vammaisia ymmärtämään vammaisuutta paremmin. Jotkut tietyllä tavalla vammaiset tarvitsevat varmasti erityistä tukea, mutta harkitsisin myös heidän sijoittamistaan lähtökohtaisesti samoihin kiinteistöihin muiden kanssa. Näissäkin asioissa olisi ensisijaisesti kuultava ja kuunneltava vammaisia ja heidän arjessaan olevia ihmisiä.
5. Lähtökohtaisesti haluan kaikille samat oikeudet perustaa perhe ja adoptoida lapsia. Tietyissä tilanteissa asia voi olla mahdoton järjestää: riippuu siitä miten vammaisuus määritellään. Esimerkiksi voimakkaasti autististen tai väkivaltaisten henkilöiden tapauksessa uskon kysymyksen olevan lähinnä teoreettinen.
***
118 Oras Tynkkynen
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/oras.tynkkynen
1. Lapsena paras ystäväni oli CP-vammainen. Sittemmin olen itse yhteen vähemmistöön kuuluvana miettinyt erilaisten vähemmistöjen ja syrjittyjen ihmisryhmien asemaa. Graduni käsitteli yhden tällaisen ryhmän esittämistä mediassa. Vedin myös Vihreiden yhdenvertaisuusohjelman valmistelun.
2. Laitosmaisesta asumisesta pitää päästä avopalveluihin ja kodinomaisempiin ratkaisuihin. Henkilökohtaisten avustajien järjestelmää pitää kehittää. Eri syistä vajaakuntoisten työllistämiseen pitää hakea tehokkaampia työkaluja. Esteettömyyttä yhdyskuntasuunnittelussa pitää edistää, mistä lisää seuraavassa.
3. Esteettömyys helpottaa kaikkien suomalaisten arkea. Yhdyskuntasuunnittelussa esteettömyys pitää ottaa kärkitavoitteeksi. Usein kyse on pienistä asioista – rotvallien eli jalkakäytävien reunakorotusten poistamisesta, nupukivien korvaamisesta asfaltilla tai tasaisella kiveyksellä, liuskojen rakentamisesta ja kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidosta.
4. Vammaisten työllisyysaste on jäänyt aika alhaiseksi. Eri tavoin vajaakuntoisten työllistymistä pitää tukea esim. kannustamalla perustamaan yhteiskunnallisia yhtiöitä ja sosiaalisia yrityksiä, ottamalla erityisryhmien työllistäminen huomioon julkisissa hankinnoissa sekä parantamalla kannustimia työnantajalle. Osalle vammaisista kouluttautumista helpottaisi henkilökohtaisten avustajien järjestelmän kehittäminen.
5. En tiedä. Mitä ongelmia siinä on nykyään?
