Helsingin vaalipiirin ehdokkaiden vastaukset
Kysymykset:
1. Kerro suhteestasi vammaisuuteen.
2. Mitkä vammaisia koskevat asiat vaativat mielestäsi eniten korjauksia ja miksi?
3. Mitä esteettömyys merkitsee sinulle ja miten rakentaisit kansanedustajana esteettömämpä Suomea?
4. Missä tilassa vammaisten työ- ja koulutusasiat mielestäsi ovat ja mitä niille tulisi tehdä?
5. Kuinka haluat edistää vammaisten oikeutta perustaa perhe ja adoptoida lapsia?
***
2 Zahra Abdulla
Ehdokkaan internet-sivu: http://www.vihreat.fi/zahra.abdulla
1. Jokainen lapsi muuttaa perheen arkielämän, mutta vammainen tai sairas lapsi muuttaa kaiken. CP-vammaisen tyttäreni kautta kohtaan päivittäin omakohtaisesti vammaisuuteen liittyviä yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia. Joinain aamuina päivä ei esimerkiksi käynnisty normaaliin tahtiin, koska lapsi ei jaksa nousta, on veltto ja väsynyt, jolloin perheeni päivä muuttuu kertaheitolla. Perheelleni on tärkeää, että lapsemme, vammastaan huolimatta, saa elää mahdollisimman täysipainoista elämää, käydä koulua, harrastaa ja tehdä työtä ja osallistua erilaisiin tapahtumiin sekä vaikuttaa yhteiskunnassa.
2. Kaikkien vammaisten tulisi saada olla yhdenvertainen, lähtökohdistaan huolimatta. Yhdenvertaisuudella viittaan osallistumiseen, itsenäiseen elämiseen, asumiseen ja liikkumiseen, sananvapauteen, yksityisyyteen ja kunnioitukseen, oikeuteen perustaa perhe, koulutukseen, terveyspalveluihin ja kuntoutukseen, työhön ja sosiaaliturvaan sekä vapaa-ajanviettoon ja poliittiseen vaikuttamiseen. Mielestäni vammaisten ihmisten on saatava tietoa
ymmärrettävässä muodossa oikeuksistaan ja velvoitteistaan. Erilaiset tukitoimet eivät ole syrjintää, jos ne auttavat vammaisia yhdenvertaisuuteen. Mielestäni on pöyristyttävää, että tukia pitkäaikaisesti vammaisen hoitoihin täytyy hakea joka vuosi uudestaan, vaikka hoidontarve on pysyvä tila. Vammainen kaipaa elämäänsä vakautta, ei jatkuvaa muutostilaa. Vammaisiin, etenkin naisiin ja tyttöihin, kohdistuu moninkertaista syrjintää. Huomiota tulisi kiinnittää toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että myös vammaisten naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet toteutuvat.
3. Esteettömyys on laaja kokonaisuus, jolla viittaan kansalaisten mahdollisuuteen osallistua mm. koulutukseen, työntekoon, harrastuksiin ja kulttuuriin. Tarvitaan esteettömiä palveluita, mahdollisuutta käyttää erilaisia apuvälineitä, ymmärrettävää selkokielistä tietoa, joka osaltaan tukee vammaisten mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Ympäristön tai yksittäisen rakennuksen tulisi olla esteetön, jotta se olisi kaikkien käyttäjien saavutettavissa, toimiva ja turvallinen. Esteetön joukkoliikenne mahdollistaa liikkumisen kaikille. Vammaisuus ei saa olla esteenä koulunkäynnille, harrastuksille ja opiskelulle. Integroidut tai erikoispalvelut, joissa otetaan huomioon vammaisten tarpeet tukevat omalta osaltaan vammaisten oikeuksien toteutumista.
4. Vammaispalveluiden riittämättömyys ja asenteet yhteiskunnassa ja esimerkiksi kouluissa ja oppilaitoksissa vaikeuttavat vammaisten koulunkäyntiä ja opiskelua. Työnantajien asenteet vammaisuuteen voivat olla työhön sijoittumisen esteenä. Kaikissa paikoissa ei ole vielä esteettömyydestä vastaavaa henkilöä, jolta vammaiset voisivat saada apua opiskelun arjen järjestelyissä. Yhteiskunnan asenneilmasto, opetushenkilökunnan, erityisavustajien ja hoitohenkilökunnan asenteet ja tiedon puute heijastuvat vammaisten arkeen. Vammaisten työntekoa ja harrastuksiin osallistumista voitaisiin lisätä ja helpottaa lisäämällä heille suunnattuja palveluita ja harrastusmahdollisuuksia sekä työ- sekä harrastustiloja räätälöimällä. Asennekasvatus ja tiedon lisääminen vammaisasioista on myös tärkeää. Ympäristön tai yksittäisen rakennuksen esteettömyyttä tulisi parantaa. Vieläkään vammaisilla ei ole pääsyä julkisissa paikoissa kaikkiin tiloihin.
5. Mielestäni jokaisella avioliittoikäisellä vammaisella on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe. Myös vammaissopimus korostaa, että vammaisilla ihmisillä on oltava samat oikeudet kuin muilla! Kellään ei ole automaattisesti oikeutta adoptioon, mutta vammaisuuden perusteella adoption evääminen sotii ihmisoikeuksia vastaan.
***
3 Outi Alanko-Kahiluoto
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/outi.alanko-kahiluoto
1. Minulla on ystäviä, joiden kautta olen saanut tuntumaa siihen, millaisia hankaluuksia esim. näkö-, kuulo- ja liikuntarajoitteinen henkilö kohtaa arjessaan.
2. Suomen vammaislainsäädäntö on saatava sellaiselle tasolle, että Suomi voi ratifioida YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen. Vasta hyväksyttyä kotikuntalakia olisi muutettava niin, että vammainen henkilö voi valita asuinpaikkansa itse.
Suomessa liian moni vammainen asuu laitoksessa. Asumisratkaisuja on kehitettävä niin, että mahdollisimman monella vammaisella on mahdollisuus itsenäiseen ja omaehtoiseen elämään. Kaikkien uusien talojen on oltava esteettömiä.
Vammaisten työelämään osallistuminen on Suomessa alhaisemmalla tasolla kuin monissa muissa maissa. Tähän haluan saada muutosta. Työ on tärkeä yhteiskunnallista osallisuutta ja mielekästä elämää luova tekijä. Vajaakuntoisten työelämään osallistumista voidaan lisätä kehittämällä työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista sekä osa-aikaisen työn mahdollisuuksia. Sosiaalinen työllistäminen ja välityömarkkinat voivat tarjota mahdollisuuksia vammaisille ja muille osatyökykyisille.
Vammaisten tulotaso on usein muita heikompi mm. juuri alhaisen työelämään osallistumisen vuoksi. Tähänkin voitaisiin vaikuttaa osa-aikaisen työllistymisen esteitä purkamalla.
3. Esteettömyys merkitsee osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille. Haluaisin kansanedustajana olla rakentamassa Suomea, jossa esteettömyys on läpileikkaava periaate kaikessa politiikassa.
Yhteiskuntaa pitää rakentaa ja lakeja säätää niin, että ne takaavat samat mahdollisuudet kaikille. Lain pitää olla heikomman puolella. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei kuitenkaan riitä vaan on varmistettava, että esimerkiksi vammaisten ihmisten oikeudet todella toteutuvat.
Esteettömyys tarkoittaa myös vaikkapa liikkumisen mahdollistavaa kaupunkitilaa ja asumisratkaisuja, kouluympäristöä ja työpaikkoja. Esteettömyys edellyttää riittävien resurssien varaamista tarvittaviin tukipalveluihin, kuten avustajapalveluihin tai apuvälineisiin.
Eduskuntavaalien yhteydessä esteettömyys ja poliittinen osallisuus voi merkitä sitä, että vaalimateriaalia on saatavilla myös viitottuna. Itse olen tehnyt viittomakielisen vaalivideon, joka löytyy osoitteesta http://www.outialanko.fi/languages/viittomakieli.
4. Vastasinkin työelämästä jo ensimmäisessä kysymyksessä. Työelämään osallistumisen mahdollisuuksia on lisättävä. Osin tähän voidaan puuttua samoilla keinoilla kuin muidenkin tällä hetkellä työelämän ulkopuolella olevien työllistymiseen: työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista on helpotettava, osa-aikatyötä edistettävä ja välityömarkkinoita kehitettävä.
Koulussa pitäisi joustavilla tukijärjestelmillä ja esteettömyydestä huolehtimalla mahdollistaa vammaisten osallistumisen kaikille yhteiseen opetukseen. Integroitu opetus, jossa esimerkiksi erityisoppilaat osallistuvat samoille tunneille muiden kanssa, on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Tämä edellyttää kuitenkin riittäviä resursseja esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien palkkaamiseen. Yhteisille tunneille osallistumisen tulee tietenkin palvella vammaisen oppilaan tai opiskelijan etua.
5. Vammaisilla henkilöillä tulisi ilman muuta olla yhtäläinen oikeus perheeseen, kuin muillakin. Adoptiotilanteessa perheen tilannetta on arvioitava kokonaisuutena. Adoptioäidin tai –isän vammaisuuden tulisi olla vain yksi vaikuttavista tekijöistä.
***
5 Pekka Haavisto
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/pekka.haavisto
1. Vihreän liikkeen alusta asti “vaivaisliike” on ollut kiinteä osa vihreätä liikettä. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ja liikennesuunnittellussa esteettömyys on ollut vihreille aina tärkeä teema – johtuen nimenomaan vihreän vaivaisliikkeen aktiivisuudesta. Itse ajattelen niin, että liikuntaesteisille suunniteltu yhdyskunta on hyvä myös kaikille muille – esimerkiksi lastenvaunujen kanssa kulkeville lapsiperheille. – Kannatan myös vammaisten omaa, aktiivista yhteiskunnallista järjestäytymistä. Monissa vammaisjärjestöissä vammaiset itse ovat aliedustettuina, vaikka ovat oman elämänsä ja omien tarpeidensa parhaita asiantuntijoita.
Erityisen iloinen olen Suomen vammaisten aktiivisesta otteesta kehitysyhteistyössä ja vammaisten aseman parantamisessa globaalisti. Olen seurannut mm. Abilis ry:n toimintaa, joka on tällä saralla tehnyt uraauurtavaa työtä.
2. Yhdyskuntasuunnittelussa ei esteettömyys vieläkään ole kaikkialla toteutunut. Erilaiset palveluasumisen muodot vammaisille voisivat tuoda yhä parempia mahdollisuuksia omaehtoiseen elämään. Olen tutustunut Helsingissä esim. Lyhty ry:n toimintaan, ja se on tehnyt suuren vaikutuksen.
3. Esteettömyys tarkoittaa sekä asuntoja, yhdyskuntia että liikennevälineitä, joissa pääsee liikkumaan lastenvaunuilla, rollaattorilla tai pyörätuolilla. Se tarkoittaa kynnysten madaltamista, viistoja reunuksia suojateiden kohdalla, hissejä myös matalissa kerrostaloissa, niiaavia busseja ja korotettuja pysäkkejä. Esteettömyyttä ovat myös näkö- ja kuulovammaisia ajatellen suunnitellut palvelut, mutta myös vammaisten tarpeita ajatellen suunnitellut palvelut myös tietokoneilla.
4. Kannatan vammaisten integrointia kaikin tavoin muuhun yhteiskuntaan – esimerkiksi koulutuspalvelujen osalta. Pyörätuolissa oleva oppilas opettaa myös muille oppilaille toisten huomioonottamista arkielämässä. Vammaisiin kohdistuu edelleen asenteellista syrjintää työnhaussa. Myös asenteiden muuttuminen on tärkeää.
5. Vammaisuus ei saa olla este perheen perustamiseen tai lapsen adoptointiin.
***
7 Sirkku Ingervo
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/sirkku.ingervo
1.
* Olen ollut nuorena vapaaehtoistoimijana mukana kehitysvammaisten ja liikuntaesteisten leireillä Jyväskylän seudulla.
* Ystävilläni on kehitysvammainen nuori itsenäistymisvaiheessa elämässään.
* Olen ollut toisen aikuispalvelujaoston puheenjohtajana ja tutustunut silloin vammaisten asioihin yksilövalitusten myötä tarkemmin.
2.
* Vammaisten nuorten mahdollisuus itsenäistyä ja saada asunto ja tarvittavat palvelut ajallaan. ITsenäistyminen lapsuuden kodista pitäis saada ajoittumaan viimeistään 24 vuotiaana, mutta mahdollisuuksien mukaan jo aiemmin , jos tahtoa on.
* Esteettömyyden saaminen laajemmin kuntoon asuntoihin ja jalkakäytäville=kulkureiteille
3.
* Estettömyys on a. fyysistä esteettömyyttä, jossa liikuntaesteinen pääsee samoihin paikkoihin kujin muutkin vähintäinkin kohtuullisesti . Estettömyys on myös henkisten esteiden raivaamista. Erilaisen vammaisuuden kannalta estettömyys on esi asioita eis. näkövammaiselle estettömyys on rakenteellisten asioiden huolehtimistä kuntoon, jotta voisi mahdollisimman tisenäisesti liikkua, kuten muutkin. Asennetasolla estettömyydessä on vielä valtavasti työät. Pahin vamma on asennevamma.
4.
* Riippuu missä päin Suomea asuu.Koulutustakuuta tarvitaan myös vammaisille lapsille ja nuorille tasavertaisemman elämän mahdollistamiseksi.
5.
* Perheen perustaminen OK, kun sopiva kumppani löytyy.Yksinäisyyden ongelma on Suomessa yhteinen ja koskee kaikkia väestöryhmiä. .
Adoptoinnissa varmaan samat kriteerit kuin muillakin hakijoilla. Ensisijaisesti etsitään perhettä lapselle ja toissijaisesti lasta perheelle.
***
12 Anna Moring
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/anna.moring
1. Toivon ja tavoittelen sitä, että vammaisuus olisi minulle ja muille vammattomille ennen kaikkea luonteva asia. Jokainen vammainen on vammainen omalla tavallaan ja minusta on tärkeää, että jokaista pystytään tukemaan yksilöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla.
2. Henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen on käsittääkseni yksi murheenkryyni – on yhtä aikaa hyvä, että vammainen pääsee itse palkkaamaan itselleen avustajan, mutta toisaalta siihen vaadittava byrokratia ja esimiesosaaminen ovat monelle kynnyksiä.
Tuetun työllistymisen edistäminen ja työelämäsyrjinnän kitkeminen täysin työkykyisten vammaisten osalta on edelleen iso kysymys, jos naisen euro on reilut 80 senttiä niin vammaisen euro on noin 15 senttiä.
3. Esteettömyys ei ole vain fyysisen liikkumisen esteiden poistoa vaan siihen kuuluu myös muihin aisteihin, esim. näköön ja kuuloon liittyvät esteet ja joskus myös sosiaalinen esteellisyys. Uudisrakennusten esteettömyyskriteerit ovat jo nyt melko hyvät, mutta vanhempien rakennusten osalta paljon on vielä tehtävää – kaikki julkisetkaan tilat eivät ole vielä esteettömiä. Sosiaalisesta esteettömyydestä ja sen mukanaan tuomasta syrjintäriskistä ei juuri julkisesti edes puhuta, tätä keskustelua olisin valmis herättelemään ja etsimään keinoja esteettömyyden saavuttamiseen. Esteettömyys ei ole vain vammaisten etu, siitä hyötyvät myös esimerkiksi ikääntyvät, kärryikäisten lasten vanhemmat, väliaikaisesti liikuntarajoitteiset jne.
4. Kuten jo aiemmin sanoin, tuetun työllistämisen edistäminen ja työelämäsyrjinnän kitkeminen ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Töitä taas ei nyky-yhteiskunnassa juurikaan saa ilman koulutusta, joten koulutuksen mahdollistaminen on edellytys työelämäaseman vankistamiselle. Koulutusta on tarjottava yksilön omaa tasoa ja oppimiskykyä kunnioittaen ja tietysti myös esteettömissä ympäristöissä.
5. Vammaisten (lapsi-)perheen perustamista ei tällä hetkellä käsittääkseni estä mikään muu kuin hedelmällisyyteen liittyvät kysymykset – ja jos henkilöllä on lääketieteellisesti todettu hedelmättömyys, hänen tulee päästä kunnallisiin hedelmöityshoitoihin ja häntä on autettava kaikin mahdollisin keinoin.
Adoptio-oikeuden osalta – sama koskee myös sijaisvanhemmuutta – käytännöissä on mielestäni toisarvoisia ja turhia vanhemman terveydentilaan liittyviä kysymyksiä. Olennaista olisi niin vammaisen kuin vammattomankin hakijan osalta selvittää se, onko adoptiota tai sijaisvanhemmuutta haluava henkilö tai pari kykenevä selviytymään arkipäivästä lapsen kanssa. Tältä osin tarvitaan sekä asennekasvatusta että käytäntöjen korjaamista. Tämä sujunee parhaiten tulevan adoptiolain kokonaisuudistuksen kohdalla, joka on seuraavan hallituksen työlistalla.
***
17 Riitta Skoglund
Ehdokkaan internetsivu: http://www.vihreat.fi/riitta.skoglund
1. Suhteeni vammaisuuteen on ollut pohdiskelussa kauan, lukuunottamatta aikaa jolloin en edes ymmärtänyt kiinnittää asiaan huomiota. Nykyisin on ollut mielessä ajatus: “ei mikään vamma, vika, sairaus tai haitta sinänsä, vaan se, miten sen kantaa”. Esimerkkejä on monenlaisia, monella tavalla hämmentäviä. Ehkä suhtautumistani aika usein sävyttää oman ajatttelemattomuutensa tajuaminen.
2. Esteettömyys-ajattelu etenee ilmeisen hitaasti, lainsäädännöstä huolimatta. Pitääkö kantapään kauttta kaikki oppia, sittenkö vasta itsestään selvästi osataan esteettömyys tai saavutettavuus? Ehkä meidän “muiden” toimijoiden, virkamiesten, suunnittelijoiden jne asenteissa ja ajattelussa on eniten korjattavaa? Pitäisikö opettaa peruskoulussa?
3. Esteettömyys merkitsee yhdenvertaisuutta. Pitäisi varmaankin kaikessa päätöksenteossa ottaa huomioon ja arvioida esteettömyys/saavutettavuus/yhdenvertaisuusvaikutukset, saman tapaan kuin esim terveysvaikutukaset tai sukupuolivaikutukset.
4. Tätä pitää kysyä vammaisilta itseltään. Luulen, että koulutusasiat ovat paremmassa jamassa kuin työasiat? Vammaisten, osatyökykyisten tai eri tavoin rajoitetusti työkykyisten työllistyminen on meillä lapsenkengissä verrattuna muuhun Eurooppaan. Tässä on paljon asenteissa korjaamista.
5. Adoptioperusteet pitää arvioida samoin perustein kuin keiden tahansa kohdalla. Vammaisuus sinänsä ei ole peruste suuntaan tai toiseen, vaan lasta haluavien kyky ja halu rakastavaan huolehtimiseen ja sitoutuminen lapseen. Minun pitäisi tunte esim lainsäädäntö paremmin jotta voisin vastata itse kysymykseen.
